Tukkilaiset eli uittotyömiehet kuljettivat puutavaraa, pääasiallisesti tukkipuita, vesiteitse. Ammattikunta oli aikoinaan tärkeä osa suomalaista puuteollisuutta.
Jokiuitto, jossa puuniput kulkivat veden virtauksen mukana, loppui 1990-luvun alussa. Purouitto loppui Suomessa suurimmalta osaltaan jo toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään puita kuljetetaan järvissä ja merissä hinaamalla, autokuljetus on tosin lähes täysin jo syrjäyttänyt uiton. Tukkijätkän tärkeä työkalu oli keksi, jolla virtaavassa vedessä uivia tukkeja ohjattiin.
Tukkijoella tapahtuu (1950) on dokumentaarisia aineksia sisältävä lyhyt nuoriso- ja tukkilaiselokuva, jossa sotaorpo Paavo ei sopeudu elämään kaupungissa. Poika vaan karkaa kotiseudulleen pohjoiseen ja pääsee tukkityömaalle töihin.
Vesistöjä seuraavat, raskaasta ja vaarallista työtä tehneet tukkijätkät ovat inspiroineet lukuisia romantisoituja tukkilaiskertomuksia niin kirjallisuuden kuin elokuvankin parissa. Ohessa katkelma ohjaaja Erkki Karun Koskenlaskijan morsiamesta (1923). [mykkä]
Tukkilaiselokuva on ihan oma lajityyppinsä suomalaisessa elokuvassa (katso lisää Elokuvapolku). Ruotsissa tukkilaisromantiikka on myös ollut suosittua.
Armand Lohikosken ensimmäinen ohjaustyö Me tulemme taas (1953) on Reino Helismaan käsikirjoittama tukkilaiselokuva, joka perustuu hänen ja Toivo Kärjen samannimiseen iskelmään. Elokuva kertoo uiton myötä saapuvien tukkijätkien (Tapio Rautavaara, Aku Korhonen, Tommi Rinne) ja leski-Kaisan (Siiri Angerkoski), hänen Satu-tyttärensä (Tuija... Halonen) sekä Karkelan Katrin (Anneli Sauli) romansseista. Tukkisuman purkukohtauksessa Tapio Rautavaara joutui todelliseen vaaraan hänen jalkansa juututtua kiinni.
Lue lisää
Markku Pölönen kypsytteli 1950-luvun tukkijoelle sijoittuvaa elokuvaansa Kuningasjätkä (1998) monta vuotta. Elokuvaa valmistellessaan hän tutustui myös arkistoaineistoon, joka on nyt Elävän muistin kautta kaikkien nähtävillä.
1. Jos olette nähneet Kuningasjätkän, voitte verrata elokuvan tukinuittokohtauksia Elävän muistin materiaaliin.
2. Inspiroitukaa tukkilaisten extreme-urheilusta ja järjestäkää tukkilaiskisat salissa tai ulkona.
Lajeina voivat olla esimerkiksi:
- pukkitappelu
- tasapainorata pölliltä pöllille
- uitto eli pyörivän tukin päällä taiteilu kepin kanssa
- kolikon heitto keksiin.
Kirjatkaa pisteet tukkimiehen kirjanpidolla.
3. Järjestäkää tietokilpailu murre- ja ammattisanoista. Mitä tarkoittavat:
a) savotta
b) pölli
c) keksi
d) luppoaika
4. Millaisia maisemia koskenlaskun taustalla näkyy, mistä päin suomea arkistoaineiston esimerkit ovat? Ottakaa selvää, onko omalla paikkakunnallanne ollut tukinuittoa tai koskenlaskua?